Ruokaturva on ihmisen perusoikeus

Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen. Köyhyyden osalta tavoite on jo saavutettu, mutta nälkää näkevien määrää ei ole saatu vähennettyä samassa mittakaavassa. Maapallomme asukkaista 842 miljoonaa ihmistä, eli noin joka kahdeksas, on aliravittu ja lähes joka kuudes alle viisivuotias lapsi on alipainoinen.

Taannoisessa työpaikan Managing for Outcomes -koulutuksessa hioimme Food for Life – projektimme ”outcome statementia”. Vierailijamme, amerikkalainen työpajan vetäjä ei millään suostunut hyväksymään käsitettä ruokaturva (food security) lausuntoomme, koska se ei kuulemma ole yleisesti ymmärretty termi. Mielestäni sen pitäisi olla.

Image

Puhdasta vettä

Ruokaturvallisuus saa tänä päivänä monenlaisia muotoja ympäri maailman. Ruokakriisejä on koettu viime vuosina mm. hevosenlihaskandaalin ja melamiinimaidon muodossa erilaisten saastuneesta ruuasta leviävien epidemioiden lisäksi. Tuotantoeläinten kohteluun ja ruuan käsittelyyn liittyvät kohut kertovat ruuan tuotannon karusta arjesta Suomessakin. Ruoka on nykyisin äärimmäisen kontrolloitua länsimaisessa tehotuotannossa, kun taas kehitysmaissa suuri osa ihmisistä elää omavaraistaloudessa. Ruokaturvallisuus koskettaa kuitenkin kaikkia.

Ruokaturvallisuus tarkoittaa ruuan saatavuutta, ihmisten kykyä hankkia ruokaa, ruuan käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä ruuan tarjonnan vakautta. Maailman Ruokaturvakokous määritteli ruokaturvan seuraavanlaisesti vuonna 2009:

“Ruokaturva on olemassa silloin kun kaikki ihmiset, kaikkina aikoina pystyvät fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hankkimaan riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokavaliotarpeitaan ja mieltymyksiään niin että he voivat elää aktiivista ja terveellistä elämää.”

Ruokaturvassa ei ole siis kyse vain siitä, että ruokaa tuotetaan tarpeeksi, vaan kyse on laajemmasta ihmisen hyvinvointiin liittyvästä käsitteestä. Itse asiassa, tällä hetkellä maailmassa tuotetaan globaalisti tuplasti sen verran kaloreita, kuin maailman yli seitsemän miljardia ihmistä tarvitsisi. Silti lähes miljardi ihmistä kärsii nälästä joka päivä. Ruokaturva on siis laaja, monimutkainen, globaali ja poliittinen käsite.

Maapallomme haasteet ovat yhteisiä ja ne linkittyvät toisiinsa joskus yllättävilläkin tavoilla. Ruuan hintaan ja markkinoihin vaikuttavat monet globaalit tahot ja paikalliset toimijat. Suomessa uusiseelantilaisen kiivin saattaa saada 0,30 eurolla supermarketissa kun taas kotimaisesta omenasta joutuu syksyisin maksamaan torilla kuusi euroa kilolta ( jos työpaikalla ei satu olemaan ketään, jonka takapihalla kasvavat omenapuut tuottaisivat liikaa satoa). Kuluttajien ostopäätökset, EU:n maataloustuet sekä Kenian vientituotteiden kysyntä ovat yhteydessä toisiinsa, joskus absurdillakin tavalla.

Image

Vastapyydettyä tonnikalaa kaupan Lamussa

Ruuan tuotannolla ja ruokapolitiikalla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen: maatalouden päästöillä on yhtä suuri osa ilmastonmuutoksen kakusta kuin liikenteellä ja asumisella – joidenkin arvioiden mukaan sillä on jopa suurin osuus ja se jatkaa kasvamistaan. Yhä useampien peltojen raivaaminen rehun tuotantoon etenkin kehittyvissä maissa, jossa keskiluokka kasvaa ja kuluttaa yhä enemmän lihaa, on kestämätöntä. Länsimaiden ruokahävikki on valtava, pelkästään suomalaiset heittävät vuosittain 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Ilmastonmuutos tulee väistämättä muuttamaan ruokailutottumuksia ympäri maailman.

Kehitysyhteistyöprojektimme Food for Life kehitettiin alunperin 10 vuotta sitten vastaamaan nälänhädän tuomiin haasteisiin Afrikassa. Hankkeen tarkoituksena on opettaa taitoja, joiden avulla perheet saavat tasapainoista ruokaa pöytään; miten viljellä kuivilla alueilla esimerkiksi papuja, kaalia, porkkanaa, munakoisoa ja perunaa. Projektia toteutetaan eri Afrikan maissa hieman eri tavoin, mutta partiolaisten kapasiteetin vahvistaminen ja nuorten voimaannuttaminen ovat yhtä olennaisia teemoja kuin viljelytaitojen opettaminen kestävien tulosten aikaansaamiseksi. Hanke on käynnissä tällä hetkellä vain Afrikan eri maissa, mutta teemaltaan FFL sopisi erinomaisesti minne tahansa, Suomeenkin. Koulupuutarhat tai partiolaisten kaupunkiviljelmät olisivat inspiroiva – ja herkullinen – tapa oppia ruuan tuottamisesta ja ruokaturvasta käytännössä.

Image

Kaupunkiviljelmä vuonna 2012 kesällä Helsingissä

Alussa viittaamaani koulutukseen sisältyi projektinhallintaa ja erilaisia työkaluja. Opimme esimerkiksi, että Logical Framework on huono työkalu, opimme puhumaan sijoittajista rahoittajien sijasta ja ennen kaikkea: opimme, että partion ja muiden järjestöjen täytyy puhua voimakkaammin positiivisesta voimasta negatiiviselta kuulostavan hyväntekeväisyys-lähtökohdan sijaan tuottaakseen aitoa muutosta. Ajattelumallien muuttaminen ei ehkä ole yksinkertaista, mutta pakollista todellisen muutoksen saavuttamiseksi, myös ruokaturvan kohdalla: globaalisti ja lokaalisti, siellä ja täällä.

Linkkejä:

Global Finland: Ruokaturva torjuu nälkää

Project Syndicate: Food for all

Kehys ry: Globaali ruokaturva on yhteinen etu ja haaste

Helsingin Sanomat: Aavikkoviljelyä 

Sahara Forest project

FAO: The multiple dimensions of food security

Ilmastomyönteinen ruokaopas

Ruokahävikki Suomessa

1 kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

One response to “Ruokaturva on ihmisen perusoikeus

  1. Laura Kihlström

    Hei, hienoa lukea ruokaturvasta blogissasi! Olen yrittänyt googlailla ja etsiä aiheeseen liittyviä blogeja, niitä ei ole monia – siispä oli mukava törmätä tekstiisi. Hienoa, että pääset työskentelemään aiheen parissa. Terveiset Bahir Darista, Etiopiassa, jossa olen tällä hetkellä töissä. Jos ruokaturva kiinnostaa enemmänkin, kannattaa tutustua kirjaamme aiheesta (ilmestyy ensi viikolla): http://news.cision.com/fi/hyy-yhtyma/r/nalka-ja-yltakyllaisyys–maailmassa-riittaisi-jo-ruokaa-kaikille,c9554127

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s